pray for paris

grafiikka: jean jullien

sanat ovat vähissä. näin viime yönä painajaisen, mutta en herätessäni olisi osannut aavistaa, että aamulla herään painajaisista karmeimpaan. kyyneleet eivät ole kaukana, kaulaa kuristaa ja vatsasta kivistää, kun ajattelenkin viime yön tapahtumia pariisissa. tai myöskin tapahtumia beirutissa muutama päivä sitten, ihan kaikkia tätä tragediaa läheltäkään liippaavia tapahtumaketjuja.

koko päivä on hoettu mediassa, että pelolle ei saa antaa valtaa. täytyy silti myöntää, että pelko on hiipinyt mieleen, ja minusta se on inhimillistä. ja uskon, että pelko varmasti vavisuttaa meitä vielä jonkin aikaa. mutta pelkoakin on monenlaista. toivon, että tämä olisi sellaista laatua, joka saa meidät lamaantumisen sijaan niin suomalaisina, eurooppalaisina kuin maailman kansalaisinakin vastaamaan vihaan ja julmuuteen vahvalla yhteishengellä ja rakkaudella lähimmäisiämme kohtaan. 

ja tällaisina kauheuden hetkinä monille on lohtu varmasti etäinen ajatus, ilo ja lämpö tuntuvat olevan yhtä kaukana kuin tähdet taivaalla. mutta silti sydäntäni lämmittää se, miten ihmiset ympäri maailmaa lähettävät tukensa kärsiville, oli se sitten instagram-kuvan, rukouksen, facebook-profiilikuvan tai lämpimän ajatuksen muodossa. karmeiden uutisten joukossa oli tänään yksi ainut uutinen, joka sai hymyn huulille. 

tällaisesta ajattelusta voimme jokainen oppia. kun toisen ihmisen valo sammuu, tulee meidän pitää huolta siitä, että se valo syttyy hänen sydämessään vielä uudelleen. ja näin tulee toimia niin tragedian hetkellä kuin aivan tavallisessa arjessakin. tee tänään ne asiat, jotka haluat tehdä. älä jätä niitä huomiselle, koska huomisesta ei kukaan tiedä.

koskaan.

pray for paris, pray for peace of the world, pray for love