that h o m e

en oo varma, onko helsinki vielä koskaan tuntunut mulle kodilta

mutta nykyään kun kadunkulmat alkaa jo muistuttaa menneistä illoista ja kadunnimiin ja kaupunginosiin alkaa kietoutua syvempiä ja syvempiä muistojen verkostoja, 

nyt tuntuu, että olen siellä missä mun kuuluukin olla

täällä, missä on niin kaunista, että päivittäin pakahtuu

tänään istuuduin ratikkaan ja ajoin sillä skattalle

kävelin ympäriinsä 

ihmiset näyttivät onnellisilta, jengiä hymyilytti mutta osalla oli jo paksuja tuulitakkeja

aurinko paistoi mutta sen lämpö ei enää ulottunu kovin syvälle

tuntui, että tää kaupunki on valmis

paketoinut kesän, lähettänyt sen arkistoitavaksi

tuulessa tuntui jo syksy, taivaalla oli syvää elokuun illan sinistä ja ihmiset vaikutti jopa kauppatorin hulinassa tyyniltä ja rauhallisilta

ja mä oon myös tyyni, rauhallinen

oon valmis syksyyn. tällaista kesää ei voi muistella kuin onnesta hymyillen

ja näin mielenkiintoisia haasteita, joita syksy tuo tullessaan, ei voi ottaa vastaan kuin innostuksesta hyristen

kiitos kesä 2017,

en oo koskaan ollut tähän syksyyn valmiimpi kuin just nyt

roadtrip n y t nyt

usein elämä on täynnä sitku-ajatuksia

sitku on kesä, sitku mä valmistun, sitku mulla on rahaa, sitku mulla on aikaa, sitku me nähdään, sitku on parempi hetki

ja yhtäkkiä sitä huomaa, ettei sitä hetkeä, jolloin asiat tapahtuu, koskaan tullutkaan

siksi pitää päättää, että se tulee nyt

niin me tehtiin mun ystävien kanssa viime tiistaina

me päätettiin, että nyt me lähdetään

pakattiin auto iltavuoron jälkeen, tankattiin tankki täyteen ja lähdettiin pimeän keskellä ajamaan

puhuttiin elämästä, puhuttiin kuolemasta

pojista ja tytöistä, huolista ja onnesta

itkettiin ja naurettiin

laulettiin ja oltiin hiljaa

yövyttiin mökillä ja jatkettiin sieltä aamulla tammisaareen

kahviteltiin cafferiessa ja paistateltiin auringossa

vadelmavene soi, kun me kaahattiin hankoon

ihasteltiin sitä, miltä meren ja taivaan rajapinta näyttää horisontissa

syötiin pitsaa skifferissä ja juostiin rantahiekalla

päätettiin, että ei lähdetä kiireellä, vaan syödään jäätelöä kaikessa rauhassa

ajettiin pientä kiemuraa pitkin fiskarsiin, ihasteltiin ruukkia ja sitä, millainen paratiisi koko suomi kesällä on

lyhykäisyydessään vietettiin kesän paras päivä

sää oli täydellinen, seura oli täydellinen, kaikki ruoka maistui täydelliseltä

sitä aina ajattelee, ettei asioille ole aikaa

että kaiken pitäisi olla suunniteltua

kun lopulta se, mitä onneen tarvitsee, on liikkuva maisema ikkunoiden takana, ystävät takapenkillä ja musiikki täyttämässä kaiken lopun tilan

joskus 24 tuntiakin on tarpeeksi