perjantaimiete

huomaan usein ajattelevani, että kaikki ois täydellistä, jos...

nykyään yritän pysäyttää itseni noista ajatuksista, koska miksi etsiä jotain absoluuttista? miksi odottaa, että kaikki sun elämänalueet olis balanssissa keskenään, että voisit sanoa olevas onnellinen? 

masentavaa ehkä, mutta sellaista tilannetta tuskin tulee. ja se tilanne ei varmaan ainakaan tule kestämään kauaa. 

mutta ei se olekaan yhtäkkiä enää niin masentavaa, jos lakkaat odottamasta täydellisyyttä. 

jos susta tuntuu tänään hyvältä, oo onnellinen.

vaikka saisit vaan yhden jutun sun to-do -listaltas rastitettua, oo onnellinen siitä yhdestä jutusta.

vaikka sulla ei olis unelmies miestä, oo onnellinen kaikista muista ihmisistä sun elämässäs. 

vaikka sä et tekis unelmies työtä, oo onnellinen siitä että sulla on unelmia.

vaikka et olis päässyt just the opiskelupaikkaan, oo onnellinen siitä, että sulla on vielä mahdollisuus yrittää uudelleen.

saattaa kuulostaa vähän self-helpiltä, mutta mulle toimii. aina tulee uusia murheita ja lokaa niskaan, mutta kyllä niitä ilonaiheitakin tulee lisää.

loppuun vielä parin biisin perjantailista, joka saa mut onnelliseks <3

01 FEELS - roadkill

02 white balance - girl

03 capital cities - safe and sound

04 miami horror & sarah chernoff - real slow

05 prince - i wanna be your lover

countdown

vuosi vaihtui turussa

aamu aloitettiin kunnon löylyillä puusaunassa, tehtiin itse ruokaa, nostettiin maljaa ja toivottiin parempia aikoja vuodelle 2017

tietovisailtiin, laulettiin ja soitettiin, tanssittiin siman keikalla ja valettiin tinaa

ihailtiin raketteja, juotiin skumppaa, halattiin ja hymyiltiin

poskilla oli glitteriä ja päässä mukavia ajatuksia

niimpal jumalaist gagguu

en ole vielä elänyt mitenkään liian kauaa sitä elämänvaihetta, jossa on varaa ostaa kahvilasta  sekä kakkupala eikä vain keksiä ja vettä tai pelkkää teetä, mutta alan olla siltikin hyvin vahvasti fantastisten kakkupalojen ystävä. 

fanitan myös aivan mielettömästi kekseliästä sisustamista, sellaista, jossa näkyy oma visio ja se, että jokaisella kalusteella on juuri oikea paikkansa ja käyttötarkoituksensa tilassa. 

ja rakastan myös ystävällistä palvelua ja sitä ilmapiiriä, jossa voi viihtyä monta tuntia.

ja ihan rehellisesti:

jumalaisinta kakkua ikinä

* * * 

gaggui kaffela

humalistonkatu 15 a

20100 turku

love is christmas

olen jouluihminen

vaikkakin mielestäni jouluihmiseksi nimittäytyminen on hieman outo konsepti, koska joulu tarkoittaa meille kaikille niin eri asioita. kaikilla perheillä on joku jouluruoka, jota muilla ei aattona syödä. toiset ostavat lahjoja, toiset eivät voi sietää sitä rumbaa. toiset pukeutuvat juhlavaatteisiin, jotkut taas saavat olla yöpaidassa kaikki joulun pyhät. ja lopulta, vaikka olisi mitä perinteitä, mikään ei voi mennä täysin niin kuin suunnittelemme - ja se yhdistettynä korkeisiin odotuksiin luo ristiriitaa sinne, missä oletuksena on rentoutuminen. 

mutta pidän kyllä joulusta. ja vaikka yhtäkään joulua en ole turussa viettänyt, on se silti parhaimpia paikkoja oman joulufiilikseni nostatukseen. joulurauhan julistus, oman lukion aina yhtä tunnelmalliset joulukonsertit, markkinat, torikojut, lumisade matkalla café artiin, suomen ykköskuusi, turun linnan joulutontun joulukalenteri

ja lopulta se, mistä kaikessa joulufiiliksessä on perimmäisesti kyse:

ystävien seura ja ateria, jonka voi jakaa naurun säestyksellä lämpimässä (tiirikkalassa), kun ilta pimenee ikkunoiden takana

osa mun joulustani tuli siis jo viikonloppuna vietettyä. mukavaa joulukuuta!

love is not a toy 
and no paper will conceal it
love is simply joy
that i'm home

sara bareilles - love is christmas

umpikujassa

ruutuasemakaavalla on puolensa

jos haluat vaihtaa reittiä, voit tehdä sen pidentämättä matkaa

eri kulmista voi saapua samaan päätepisteeseen

mutta välillä tuntuu, että oman pään sisällä ajatukset tekevät samalla tavalla

vaikka kuinka yrittäisi ajatella eri tavalla, löytää uusia näkökulmia, uusia reittejä

ja silti aina päätyy samaan pisteeseen

käytät samoja sointuja, pelkäät samoja asioita

turvaudut samoihin vaatteisiin, teet samat virheet aina uudestaan

kierrät samaa korttelia ympäri ymmärtämättä mitään

mutta kaavan ulkopuolella voit joutua umpikujaan

et pysty kiertämään, et voi enää oikein palatakaan

umpikujassa täytyy keksiä uusi ratkaisu 

eri kulmista päätyä jonnekin aivan muualle

ehkä jopa jonnekin parempaan.

ja kun olet selvinnyt umpikujasta, voit päättää palaatko takaisin ruudukkoon vai oletko 

vapaa

p. s. kuvasaldo viikonlopulta, kun oltiin aivan kujalla ja silti vapaita

tiirikkalalove

ai että miksikö turkuun mennessä kannattaa valita tiirikkala?

niin no, sitä voi sitten miettiä.

vaikken usko, että ketään mietityttää näiden kuvien jälkeen.

anniskelukahvila tiirikkala

vähätori, linnankatu 3, turku

pää tyhjäksi murheista

mä olen aina halunnut, että mun arkeni on sellaista, ettei sitä tarvitse paeta.

haluan täyttää jokaisen päiväni jollain sellaisella, ettei perjantai-illalla tunnu siltä että pitäisi sekoittaa pää viinillä unohtaakseen taaksejääneen viikon ja ettei koko elämää elettäisi seuraavaa lomaa odottaen.

mutta joskus elämä heittää eteen niin raskaita asioita, että niitä on päästävä hetkeksi pakoon. on yksinkertaisesti naurettava pää tyhjäksi murheista.

onneksi mulla on aina paikka, minne mennä niissä tilanteissa.

paikka, jota turuksikin kutsutaan.

all jazzy

sade festareilla on vain asenne- ja kilpavarustelukysymys.
tässä oma varusteluni!

sadetakki rukka (2nd hand)
paita marimekko
farkut monki
saappaat hai, nokian jalkineet
laukku fri-laukku (2nd hand)
åbo-kassi uuden muotoilun yhdistys
korvakorut pilke-design 

they will be loved

en yleensä pidä siitä, miten blogimaailma on niin kovin kietoutunut kuluttamisen ja materian ympärille: uusiin ostoksiin, yhteistyö"kamppiksiin" ja ellei muuhun niin ainakin uusista ostoksista haaveiluun. tuon tähden en yleensä esittele täällä mitään hankintojani, vaikka niitä tulee joskus tehtyä aivan liikaakin. 

nyt teen kuitenkin poikkeuksen esitellessäni tukholman ostokseni, koska olen varma, että jokaista näistä tavaroista tulen rakastamaan ja nämä tulen käyttämään puhki ♡

hame ja sandaalit h&m
tuliaispaita poikaystävälle tshirt store
toppi monki
neule stockholms stadsmission
vihko afroart (tästä niiiiiin tulee mun pedagogiikan vihko!!!)

turku pro tips

kun menette turkuun, niin tsekatkaa nyt herraisä ainakin nämä ravintolat:

fontana (sieltä kuvien böörgerit), e. ekblom, kerttu, niska

nää baarit:

tårget (tuli ihan yllärinä!!), kuka, baari, koulu

nää kahvilat:

gaggui kaffela, café art

harmi, ettei yksi viikonloppu aina ihan riitä kaikkeen, kun välillä pitää vähän seikkaillakin eikä pelkästään syödä ja juoda.

mut ens kertaan!

från åbo till helsingfors

istun junassa, matkalla turusta helsinkiin. olen taittanut kyseisen matkan kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. ja oikeastaan aina nauttinut matkustamisesta, siitä, että maisemat vaihtuvat uusiin.

ja luulin, että nautin nykyisin myös paikallaan olemisesta. helsingistä. olin varma, että sopeudun uuteen kaupunkiin vuodessa. että turku säilyy edelleen rakkaana, ja helsinki tuntuisi askel askeleelta enemmän kodilta.

ja toki rakastankin helsinkiä, töölöä, kruununhakaa, merta, puistoja. luulin rakastavani niitä niin paljon, ettei tämä olotila enää yllättäisi.

sillä tänään kaipaan turkua, suuresti. café artia ja sen korvapuusteja, klubin tanssilattiaa, papun margaritakannuja, juoksulenkkejä portsan mukulakivikaduilla, pöytäfutismatseja cup & pintissa, näkymää puolalanmäen huipulta ja niitä ystäviä, joiden kanssa voi hiprakassa hoiperrella kohti bar kukaa koko kadun leveydeltä siksi, koska ne kadut ovat meidän.

tiedän sen, että helsinkikin täyttyy muistoilla niin, että lopulta jokaikinen kadunkulma muistuttaa jostakin. mutta sitä odotellessa elän edelleen kahden kaupungin välitilassa, kahden kaupungin välisellä matkalla, istuttaen uutta toiseen ja repien juuriani irti toisen maaperästä.

ja juuri tänään se ei tunnu kovin helpolta.

♪ the cinematic orchestra - to build a home