perjantai 30. joulukuuta 2016

to B E L I E V E


toiseksi viimeinen päivä

tässä kohtaa olen yleensä mielessäni muistellut kaikkea sitä hauskaa, mitä vuoden aikana on tapahtunut. olen tehnyt laskelman, ja viivan alle on aina jäänyt plus-merkkinen summa. 



tänä vuonna en kuitenkaan ole siitä aivan varma. 
2016 oli mielestäni outo vuosi - pimeä, raskas, poliittisesti hatara ja ahdistava. sodan ja terrorin uhka tuntuu hiipivän - ja välillä suorastaan rynnivän - eurooppaan ja suomeen, kaikkialle. suuri joukko merkittäviä muusikoita ja taiteilijoita on kuollut. donald trump voitti vaalit. ilmastouutiset ovat kaikkea muuta kuin valoisia. aleppossa tuhotaan kaikki.

ja nyt olen ehkä ensimmäistä kertaa sen ikäinen, etten enää vaan pysty sivuuttamaan tuota kaikkea. 

mutta tokihan tämä vuosi oli paljon muutakin.


vastaanotettu opiskelupaikka sibelius-akatemiassa, niin monta käsittämättömän rakasta uutta tuttavuutta, ettei voi muuta kuin hymyillä 


monta tanssilattialla pois tanssittua murhetta, monta halausta oikeaan paikkaan niiltä ystäviltä, jotka tietävät susta kaiken

se ainutlaatuinen turvan tunne, jonka vain he kykenevät luomaan


musiikin tekemisen riemu
soitetut keikat, uudet visiot, julkaistu musiikkivideo
tieto siitä, että ensi vuonna odottaa teoston future hitmakers -intensiivikurssi


ihminen, jonka kanssa on hyvä olla 
jonka kanssa tuntee olevansa kotona, oli sitten todellisuudessa saaristossa tai mantereella, turussa tai helsingissä, suomessa tai ulkomailla


mutta silti kaiken tämän yli tulee uniin isän pysähtynyt sydän, pysähtynyt verenkierto, suljetut silmät, hiljalleen kädessäni kylmenevä kämmen 
hävitty, kohtuuttoman raskas taistelu vahvempaa sairautta vastaan
rukoukset, joihin kukaan ei vastannut
toiveet, joita kukaan ei voinut täyttää

tukehduttava ja jäädyttävä suru

tunne siitä, ettei ole olemassa oikeudenmukaisuutta, kohtuullisuutta

eikä oikeastaan tunne, vaan varmuus, 

ja toistaiseksi vielä viha. puhdas viha siitä, että ihmiseltä viedään kaikki, tuodaan tilalle kipu ja kärsimys, jatkuva taistelu omaa kehoa vastaan

ja sen jälkeen viedään vielä henki.

mä olen matkalla kohti hyväksymistä, mutta en tosiaan ole siellä vielä. ei mulla ole ketään kenelle olla vihainen tästä asiasta, mutta silti sitä vain on. kuolema on luonnollinen ja sen hetki on itsessään niin rauhallinen, että siinä on jotain kaunista.

mutta se ei silti tee sen hyväksymisestä helppoa.


mä en yleensä ikinä lupaa mitään

kaksi vuotta meidän perhe toivoi ja rukoili parempaa uutta vuotta, parannusta syöpään, ihmettä ja armahdusta pimeyteen

mutta me ei saatu sitä. saatiin vain toinen toistemme tuki selvitä tästä kaikesta, ja ystävien, poikaystävän, äidin ja sukulaisten tuki ja rakkaus onkin ainoa syy, miksi uskon enää mihinkään.

joten nyt lupaan rakastaa takaisin ja uskoa sen voimaan, koska mitään muuta ei ole eikä millään muulla ole merkitystä.

parempaa uutta vuotta 2017! :-)

tiistai 20. joulukuuta 2016

2016 luukutetuimpia



kesäfiilis
voi hyvä luoja että tässä biisissä on koko kesä!



vuoden freeseimmät soundit, kingein pop-melodia, tilaa soljua eteenpäin kesäillas kun puistonurmi on vielä lämmin



kaikkien junamatkojen totaalipelastaja



hyvät luurit, maailman eniten sielua, maailman eniten fiilistä



vastasiivottu koti, perjantai-ilta, rauha mielessä



pääsykokeiden loppu, pussikaljaa koffarissa, koko kesä edessä



vappu, juhlakansa kaduilla -
skumppa suonissa, hymy huulissa



tyhjät kadut, auton ikkunat auki, vauhtia vähintään 80 km/h ja desibelejä enemmän kuin laki sallii



tilaa ajatuksille, tilaa keväälle, tilaa suurille fiiliksille



juhannuspäivä 2016 ja monet päivät sen jälkeen, aurinko ja rantahiekalla makaaminen, hillitön darranauraminen jollekin huonolle vitsille
uus ilta, uus alku, 
ihan vitun c h i l l

tiistai 6. joulukuuta 2016

niimpal jumalaist gagguu





en ole vielä elänyt mitenkään liian kauaa sitä elämänvaihetta, jossa on varaa ostaa kahvilasta  sekä kakkupala eikä vain keksiä ja vettä tai pelkkää teetä, mutta alan olla siltikin hyvin vahvasti fantastisten kakkupalojen ystävä. 

fanitan myös aivan mielettömästi kekseliästä sisustamista, sellaista, jossa näkyy oma visio ja se, että jokaisella kalusteella on juuri oikea paikkansa ja käyttötarkoituksensa tilassa. 

ja rakastan myös ystävällistä palvelua ja sitä ilmapiiriä, jossa voi viihtyä monta tuntia.

ja ihan rehellisesti:

jumalaisinta kakkua ikinä

* * * 

gaggui kaffela
humalistonkatu 15 a
20100 turku

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

love is christmas


olen jouluihminen

vaikkakin mielestäni jouluihmiseksi nimittäytyminen on hieman outo konsepti, koska joulu tarkoittaa meille kaikille niin eri asioita. kaikilla perheillä on joku jouluruoka, jota muilla ei aattona syödä. toiset ostavat lahjoja, toiset eivät voi sietää sitä rumbaa. toiset pukeutuvat juhlavaatteisiin, jotkut taas saavat olla yöpaidassa kaikki joulun pyhät. ja lopulta, vaikka olisi mitä perinteitä, mikään ei voi mennä täysin niin kuin suunnittelemme - ja se yhdistettynä korkeisiin odotuksiin luo ristiriitaa sinne, missä oletuksena on rentoutuminen. 

mutta pidän kyllä joulusta. ja vaikka yhtäkään joulua en ole turussa viettänyt, on se silti parhaimpia paikkoja oman joulufiilikseni nostatukseen. joulurauhan julistus, oman lukion aina yhtä tunnelmalliset joulukonsertit, markkinat, torikojut, lumisade matkalla café artiin, suomen ykköskuusi, turun linnan joulutontun joulukalenteri

ja lopulta se, mistä kaikessa joulufiiliksessä on perimmäisesti kyse:
ystävien seura ja ateria, jonka voi jakaa naurun säestyksellä lämpimässä (tiirikkalassa), kun ilta pimenee ikkunoiden takana

osa mun joulustani tuli siis jo viikonloppuna vietettyä. mukavaa joulukuuta!

love is not a toy 
and no paper will conceal it
love is simply joy
that i'm home

sara bareilles - love is christmas







torstai 1. joulukuuta 2016

loving every minute (cause you make me feel so alive)



empire of the sun - alive


the drums - how it ended


shallou - doubt (summer edit)


lemaitre - we got u


say lou lou - maybe you


m83 - midnight city


the naked and famous - young blood


edellisessä postauksessa puhuin niistä the biiseistä. tässä muutama, iloisesti sekaisin kaikkia uusia ja vanhoja suosikkeja

jok'ikinen näistä löytyy mun legendaariselta spotify-soittolistaltani 02 meikkausbiisit - 
oon kerännyt sinne jo viiden vuoden ajan kaikki biisit, joita kuuntelet silloin, kun viinilasi seuranasi meikkaat ja päätät asua bileisiin, kun kaikki on vielä edessä, kun kaikki on vielä auki, kun kaikki on ah niin hyvin

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

surevan kohtaamisesta



katsoin viikonloppuna marja hintikka live -jakson, jossa käsiteltiin kuolemaa. olin jaksosta syvästi vaikuttunut ja samalla helpottunut siitä, että joku vihdoin nosti kissan pöydälle. 


toki kuolemaa käsitellään taiteessa ja viihteessä laajalti - se on suosittu aihe kirjallisuudessa ja elokuvissa, tv-sarjoissa ja lauluissa. mutta muistan, kun minulle sanottiin erään sanoittajankin toimesta koulussa, että "on kaksi sanaa, joita et halua lauluissasi sanoa: toinen niistä on kuolema." ei liene siis mitenkään liioteltua sanoa, että ihmiset kaipaavat kuolemasta puhuttaessa kiertoilmaisuja ja pehmentäviä ratkaisuja. 

sen olen huomannut myös omassa elämässäni viime aikoina. ystäväni, sukulaiseni ja uudet tuttavuudet ovat toki osanneet olla korvaamattomalla tavalla tukena, mutta olen selkeästi huomannut myös sen, ettei joillekin ole ollut helppoa olla kanssani tekemisissä. ymmärrän, että monet varmasti miettivät, mitä surevalle pitäisi sanoa, ettei sanoisi jotain väärin. itse olen kokenut, että sanoilla ei ole surun saapuessa kovinkaan suurta merkitystä - tärkeintä on ihan aidosti läsnäolo. koska menetettyään läheisen ei kukaan halua jäädä yksin.

mielestäni ydinpointti on se, että suru ja menetys eivät ole ongelmia, joita kukaan voisi ratkaista. mitkään sanat eivät poista kaipuuta ja ikävää. itse käyn läpi niin suuria tunteita, etten itsekään löydä sanoja niiden kuvaamisen, joten en mitenkään voi olettaa jonkun toisen löytävän niitä. älä siis yritä olla fiksu ja jakaa itsestäänselviä neuvoja, älä yritä ratkaista toisen tilannetta, älä kuvittele, että voisit poistaa ongelman ja tehdä elämästä iloista karnevaalia kertaheitolla. mutta läsnäolollasi voi olla korvaamattoman suuri vaikutus. 
halaus on usein suurin apu. :-)

kuolema-aiheisen jakson suosittelen katsomaan allaolevasta linkistä:

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

se mikä ei tapa -



kaksi asiaa:

käykää kiasmassa tsekkaamassa mona hatoumin ja koutaniemi-alizad-kombon näyttelyt. olin siellä taas opiskelijapäivänä, jota vietettiin viime perjantaina, enkä pettynyt. en koskaan pety, kun vierailen kiasmassa. eikä kannata odottaa seuraavaa opiskelijapäivää tai ilmaispäivää, näistä näyttelyistä maksaisin mieluusti lipun hinnan. en koskaan lähde kiasmasta kevyin mielin, mutta en myöskään toivottomana. joka kerta kiasman näyttelyt laajentavat tajuntaani, antavat näkökulmia, pyöräyttävät pölyttyneitä käsityksiäni kierroksen ympäri. 

liput 12/8 €
mannerheiminaukio 2

ja lisäksi katsokaa koutaniemen ja alizadin pahan jälkeen -dokumenttisarja. se opettaa, että ihan kaikesta voi selvitä. ja sen jälkeen voi jaksaa vielä olla apuna ja tukena muille. jos muut ihmiset ovat selvinneet tuollaisesta, minäkin selviän omistani. minäkin voin antaa jotakin toisille, minäkin voin olla tukena ja esimerkkinä.
pysyn järjissäni, pysyn hengissä, pysyn elämässä kiinni.

se mikä ei tapa,
vahvistaa ja vituttaa

sen voin allekirjoittaa. 


ja vielä kolmas,

hyvää isänpäivää 

ehkä ensi vuonna tämä päivä on rahtusen helpompi meille, jotka elämme aikaa pahan jälkeen, ilman isejämme vierellämme.

tiistai 1. marraskuuta 2016

nainen junassa



voisin melkeinpä luvata, ettet tiedä mitään siitä kuuluisasta junan kolinasta,
ennen kuin ollut taajamajunan kyydissä

viime viikolla matkustin keski-suomeen sukulaisten luo pitkästä aikaa. olen todennut aiemminkin, että maaseudun juna-asemilla tuntee sielun lepäävän. pasilaan saapuessa lähinnä alkaa vain psykosomaattisesti haistaa virtsan ja väljähtäneen oluen, vaikka on vielä turvallisesti junavaunun lämmössä.




 junassa istuessani pidin kameraa koko ajan valmiudessa, koska tuntui, että jokaisen uuden mutkan takaa löytyi entistä upeampi maisema. laskeva aurinko värjäsi taivaan, joka heijastui niistä kuuluisista tuhansista järvistä ja alastomat puut näyttivät niin karun kauniilta. pitäisi matkustaa useammin reittejä, jotka eivät ole tuttuja tai joiden kauneuden on ehtinyt jo unohtaa. ja mikä tärkeintä, pitäisi matkustaa enemmän suomessa - täällä on niin paljon kauneutta, jota emme osaa arvostaa.

ja näinä syksyn pimeinä iltoina pitää muistaa vain pysyä kyydissä. se palkitaan.

koska vähän ajan päästä alat tuntea sen uudestaan - jonkun mutkan takaa löytyy taas se upeampi maisema.


torstai 27. lokakuuta 2016

tystnad, tunnel, avfart






voitte varmaan kuvitella, mitä korvakipu on muusikolle

olen joutunut skippaamaan tällä viikolla melkeinpä kaiken opetuksen korvatulehduksen takia. tinnittää, korva on lukossa, kuulen sivuääniä kaikessa enkä osaa paikallistaa, mistä päin äänet tulevat. 

kuuloaisti tai terveys ylipäänsä on jotain, mitä osaa arvostaa vasta, kun sitä kaipaa takaisin. 
mutta ainakin mulla on ollut aikaa seurata tätä syksyä tällä viikolla. en muista, että taivas olisi verhoutunut koskaan aiemmin noin upeisiin väreihin kuin tänä vuonna. toisaalta yhä aiemmin laskeutuva pimeys ei ole koskaan tuntunut näin lohduttomalta kuin tänä vuonna. 

mutta mun sydän myös kaipaa jo marraskuista melankoliaa. suomalaisessa syystalvessa on jotain sellaista, joka saa mut tuntemaan, että olen turvassa
 että pimeys kietoo mut vaippaansa ja pitää hetken sylissä.

ja kent sopii siihen turvan tunteeseen kuin nenä päähän. huomenna hyvästelen tämän marraskuiden melankolian lähettiläiden yhtyeen hartwallilla, vaikka se saisi mun tärykalvoni räjähtämään kivusta. 

onneksi ne, jotka eivät ole enää luonamme, elävät tekojensa kautta. ja lopettaneet bändit elävät musiikkinsa kautta. siten mikään ei oikeastaan koskaan katoa.

tiistai 25. lokakuuta 2016

party time, excellent





voi mitkä juhlat meillä oli!

vietin koko syysloman sairaana pedissä, mutta onneksi oli jotain mitä odottaa. lauantaina ystävät tulivat meille kotiin sankoin joukoin juhlimaan syksyn piristykseksi. hymy nousee vieläkin huulille, kun mietin, kuinka lämmin tunnelma oli ja miten hyvällä energialla meidän koti hetkiseksi täyttyi :-) 

lauantai oli totaalinen piristysruiske tän pimeyden keskelle <3


keskiviikko 19. lokakuuta 2016

asioita


3 asiaa, joista pidän
syysmaisemat, juhlat, vaatteet // niiden yhdistely

3 asiaa, joista en pidä
migreenikohtaukset, ympäristön tuhoaminen, epäkunnioittava käytös muita kohtaan

3 asiaa, joita tein viikonloppuna
olin ravintolassa syömässä, kävin lenkillä äidin kanssa, olin 39:n asteen kuumeessa



3 asiaa, jotka osaan
koskettaa kielellä nenää, tehdä hyvää pannukakkua, keksiä hyviä memejä

3 asiaa, joita en osaa
paneutua matemaattisiin ongelmiin antaumuksella, heittäytyä improvisaatiotilanteissa, tällä hetkellä en myöskään osaa olla liikuttamatta jotakin raajaa hermostuneesti

3 asiaa, jotka haluaisin osata
ranskan kieli, ommella omia vaatteita, piirtää ja maalata


3 asiaa, jotka minun pitäisi tehdä
länsimaisen musiikkihistorian läksyt, omenoiden kuoriminen omenahilloa varten, ikkunoiden peseminen

3 asiaa, joita stressaan
omaa ja sukulaisteni terveyttä, maailman poliittista tilaa sotilaallisten konfliktien sekä ilmaston kannalta, omia valintojani opiskeluitteni suhteen

3 asiaa, jotka saavat minut rentoutumaan
päämäärätön netflixin katsominen, musiikin kuunteleminen ja ajatusten valuminen pitkillä bussimatkoilla, stressaavien asioiden listaaminen ja aikatauluttaminen ennen nukkumaanmenoa


3 asiaa, joista puhun usein
kouluhommat, uudet biisit ja se mitä mieltä kustakin niistä olen, turun ihanuus

3 asiaa, jotka puen mielelläni päälle
monkin valkoinen mekko, mama-farkut, valkoinen palmikkoneuleeni (erikseen toki edellämainitut)

3 asiaa, joita en pue päälleni
stringit, överijäykät kauluspaidat, matalavyötäröiset housut


3 asiaa, jotka haluaisin hankkia
alttoviulu, uusi takki, uusia neuletakkeja

3 asiaa, joista unelmoin
omalla musiikilla menestyminen, oma omistuskoti, matkustelu

3 asiaa, joita pelkään
läheisten ihmisten kuolema, (läheisten) ihmisten kärsimys, hätäisesti tehtyjen päätösten katumus

3 asiaa, joiden haluaisin tapahtuvan lähitulevaisuudessa
korvatulehduksen parantuminen, joku kiva viikonloppumatka jonnekin, mukavat juhlat kavereiden kanssa