takana on yksi niistä viikoista, kun tuntuu, että perjantai tulee suoraan maanantain jälkeen.
mutta sellaisenkin viikon voi pelastaa yksi ihan tavallinen päivä, jolloin ei tarvitse herätä herätyskelloon. kun voi käydä unihousuissa ja kumisaappaissa ostamassa kaupasta jauhot ja kermavaahdon, katsella kun toinen heittelee lettuja ja uppoutua tv-sarjoihin.ja töissä tavata iloisia ihmisiä, saada kiitosta omasta työpanoksestaan ja päättää työpäivä viinilasilliseen ihanassa mestassa parhaan ystävän kanssa. kävellä ratikkapysäkille, tuntea jotakin outoa yhteenkuuluvuutta muiden pysäkille merituulesta hytisevien helsinkiläisten kanssa.
ehkä tuntea vihdoin olevansa kotona? kotona tässä kaupungissa, kotona tässä asunnossa ja kotona näiden ihmisten kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti