keskiviikko 11. lokakuuta 2017

tyttönä olemisesta


kauneimmat sanat täyttää tänään kaksi vuotta, hurraa!

tänään juhlitaan kuitenkin jotain muuta paljon tärkeämpää, nimittäin tyttöjen päivää

mä olen jo tähän elämänvaiheeseen mennessä saavuttanut valtavan monia asioita, joita olen halunnutkin saavuttaa. olen päässyt opiskelemaan kolmeen kouluun, joista osasin haaveissani vain uneksia. olen kirjoittanut, soittanut ja laulanut projekteissa, joista en osannut edes uneksia. 
niiden asioiden saavuttamiseksi, joista tällä hetkellä uneksin, omaan erittäin hyvät lähtökohdat.

mulla on kaikki ne mahdollisuudet, jotka suurimmalta osalta maailman tytöistä puuttuu. toki meidänkin yhteiskunnassamme riittää parantamista, ja on hyvä pitää silmänsä auki ja kyseenalaistaa niitä normeja ja valtarakenteita, jotka länsimaista maailmaa pyörittävät.

mutta tänään on myös erityisen hyvä päivä tehdä hyviä tekoja maailman tyttöjen aseman edistämiseksi. 


mä ajattelin blogisynttäreiden kunniaksi haastaa teidät lahjoittamaan planille. itse tein tänään niin. 

lisäksi aion, sekä blogisynttärien että tyttöjen päivän kunniaksi, pohtia vähän sitä, mitä tyttönä oleminen merkkaa mulle. 

tästä aiheesta puhuessaan tulee väkisinkin sivunneeksi sukupuolirooleja ja tahdonkin korostaa, että puhun tässä vain omista kokemuksistani ja siitä, mitä tyttöys ja naiseus mulle merkitsee. mutta ensisijaisesti toivon, että maailmassa se olisi sitä, että jokainen tyttö saisi itse päättää, minkälaiseksi ihmiseksi kasvaa ja mitä omalla ainutkertaisella elämällään tekee.

se on sitä, että jokainen nainen saisi 
näyttää, 
kuulostaa
 ja toimia tämän maailman hyväksi
 juuri niin kuin itse näkee parhaaksi.


mun vanhempani, sukulaiseni ja muut kasvattajani ovat aina kannustaneet mua eteenpäin kaikissa haaveissani. mun jutuista, biiseistä, teksteistä, konserteista ja ihan vain ajatuksista, on aina oltu kiinnostuneita. 
minusta on oltu kiinnostuneita.

ja se on ihan valtavan suuri kannustin ja lahja, ja oon siitä ikuisesti elämäni ihmisille kiitollinen. jokainen tyttö ja jokainen poika on erityinen, ja jokainen ansaitsisi saada kokea sen tunteen, että tulee omana itsenään kuulluksi ja arvostetuksi omassa yhteisössään.

se on asia, jolle säkin voit tehdä jotakin. 


tyttöys on nykyään mulle henkilökohtaisesti myös tietynlaista piittaamattomuutta.

peruskouluaikanani kuulin monenlaista ilkeää kommentointia. mulle sanottiin muun muassa, ettei musta voi koskaan tulla hyvää äitiä, koska en ole "äitiluonteinen" enkä osaa laittaa ruokaa. mun kehoani, ulkonäköäni ja seksuaalisuuttani pilkattiin monin eri tavoin. mun kömpelyydelleni naurettiin, mun vaatteitani ja tavaroitani haukuttiin ja niille hihiteltiin.

vaikka yritin aina asettua kaiken kommentoinnin yläpuolelle, en voi mitään sille, että se on vaikuttanut mun minäkuvaani. nyt, kun on onnellisesti kasvamassa aikuiseksi, osaa onneksi tunnistaa joitakin inhottavia tuntemuksia vain seurauksiksi siitä, että joku on päättänyt naljailla mulle kateellisena silloin, kun oltiin vielä lapsia. 


enää en anna kenenkään sanoa mulle noita asioita. enää en anna kenenkään kertoa mulle, että olen naisena tai ihmisenä jotenkin vääränlainen.
se ei tietenkään tarkoita sitä, ettenkö olisi valmis tarkastelemaan omaa olemistani kriittisesti, mutta kritisoinnilla ja nälvinnällä on vissi ero.

en aio enää koskaan asettua ikätovereideni tai median asettamiin muotteihin siitä, millainen nainen mun tulisi olla. toivon myös, että jonain päivänä niitä muotteja ei enää edes asetettaisi. 


meikkaan jos mua huvittaa, käytän korkokenkiä tai miesten vaatteita jos mua huvittaa. laitan tulevat oppilaani soittamaan rumpuja ja bassoa, kannustan heitä ryhtymään ääniteknikoiksi tai koodaajiksi, rakennusmiehiksi ja presidenteiksi. 
tulen itse ehkä joskus juuri sellaiseksi äidiksi kuin itse haluan. tulen pyytämään työstäni ihmisen palkkaa, en naisen enkä miehen vaan ammattilaisen. 
tulen olemaan heikko, tulen olemaan vahva. tulen näyttämään jatkossakin tunteeni kaikessa kirjossaan ja kannustan kaikkia muitakin tekemään niin.

ja tulen tekemään kaikkeni sen eteen, että muutkin saisivat koulutuksen, valinnanvapauden ja mahdollisuuden tavoitella omia unelmiaan. 


ja kaikille tytöille, ja pojille myös, siellä ruudun takana 

jos saisin nyt lähettää viestin sille tytölle, joka joskus olin, käyttäisin erään ihailemani naisen sanoja:

that even as you think you're breaking
and even as your voice is shaking
i am not the only
that is what somebody should have told me

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti