torstai 29. lokakuuta 2015

would you give me a beat?





siinä vaiheessa, kun lämpömittari alkaa painua vahvemmin ja vahvemmin miinuksen puolelle ja päässä jyskyttää migreeni päivä toisensa jälkeen, on aika lomakuvien

marseille - 10//2015

♪♪♪ lowell - the bells

maanantai 26. lokakuuta 2015

where love has eyes and is not blind




ihminen ei tykkää siitä, että häntä tuijotetaan, sen olen useasti todennut.

siksi toivonkin aina ratikassa istuessani, että voisin olla näkymätön. unohtaa itseni hetkeksi kokonaan ja vain katsoa rauhassa toisia ihmisiä, heidän asujaan, ilmeitään, liikehdintäänsä ja miettiä, minne he ovat menossa. muodostaa heistä käsityksen, kuvan päähäni. mutta koska en ole vielä keksinyt keinoa, jolla voisin sulautua seinään, tyydyn vain nopeasti vilkuilemaan.

toivoisinkin nyt, että sinä muistat seuraavan kerran jonkun tuijottaessa sinua, että hän saattaa vain ihailla takkiasi tai silmiesi väriä. tai miettiä oletko taidemaalari vai posteljooni. juotko mieluummin kahvia vai teetä. millaisia vastoinkäymisiä sinä olet kohdannut. luulen, että maailma olisi parempi paikka jos antaisimme toistemme hetken aikaa tuijottaa ja ihmetellä. 

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

från åbo till helsingfors




istun junassa, matkalla turusta helsinkiin. olen taittanut kyseisen matkan kymmeniä ja taas kymmeniä kertoja. ja oikeastaan aina nauttinut matkustamisesta, siitä, että maisemat vaihtuvat uusiin.

ja luulin, että nautin nykyisin myös paikallaan olemisesta. helsingistä. olin varma, että sopeudun uuteen kaupunkiin vuodessa. että turku säilyy edelleen rakkaana, ja helsinki tuntuisi askel askeleelta enemmän kodilta.

ja toki rakastankin helsinkiä, töölöä, kruununhakaa, merta, puistoja. luulin rakastavani niitä niin paljon, ettei tämä olotila enää yllättäisi.

sillä tänään kaipaan turkua, suuresti. café artia ja sen korvapuusteja, klubin tanssilattiaa, papun margaritakannuja, juoksulenkkejä portsan mukulakivikaduilla, pöytäfutismatseja cup & pintissa, näkymää puolalanmäen huipulta ja niitä ystäviä, joiden kanssa voi hiprakassa hoiperrella kohti bar kukaa koko kadun leveydeltä siksi, koska ne kadut ovat meidän.

tiedän sen, että helsinkikin täyttyy muistoilla niin, että lopulta jokaikinen kadunkulma muistuttaa jostakin. mutta sitä odotellessa elän edelleen kahden kaupungin välitilassa, kahden kaupungin välisellä matkalla, istuttaen uutta toiseen ja repien juuriani irti toisen maaperästä.

ja juuri tänään se ei tunnu kovin helpolta.

♪ the cinematic orchestra - to build a home

torstai 22. lokakuuta 2015

stay lost // then f o u n d



mä tiesin kyllä mitä tahdoin elämältä silloin kun kukaan muu ei tiennyt ja nyt en enää tiedä, mistä haaveilla
voiko sitä kutsua kunnianhimoksi, kun tahtoo monia asioita, mutta ei tiedä, mitä niistä tahtoo eniten
tarvitsisin varmaan pienen paussin, ekskursion siihen, mitä mun varalle on suunniteltu, koska pakkohan jossain on olla suunnitelma mua varten,
kun mulla ei ole?

there is a way to be yourself I assure you this
there's a way to catch your dreams without falling asleep
you might as well get it while you can, babe
'cos you know you ain't getting any younger




keskiviikko 21. lokakuuta 2015

i guess i can't live without the things // that make my life what it is





provencen matka oli kauniita parvekkeita, tuoksuvia saippuoita, likaisia katukiveyksiä, sokeriyliannostus, viileää meri-ilmaa, idyllisiä pikkukujia, n. 12 000 askelta joka päivä, kaksi luettua kirjaa, monta maukasta ateriaa ja aimo annos inspiraatiota omaan arkeen. 


totta kai kunnon reissuun sisältyy myös pulunkakkaa sukkahousuilla, hävinnyt nahkahansikas, yksi ruokamyrkytys ja tyhjentynyt kukkaro, mutta kaikki oli sen arvoista. 

on nimittäin melkoisen piristävää, kun päivän suurimmat dilemmat ovat se, että millä ruoalla seuraavaksi herkutellaan ja se, käynkö suihkussa aamuisin vai iltaisin. 
totaalirentoutuminen, se tekee välillä hyvää. 





myöhemmin luvassa lisää ruokaelämyksistä, vaatekaapin täydennyksestä ja lisää siitä, miten tarkemmin aika provencessa ja marseillesissa vierähti! 

keskiviikko 14. lokakuuta 2015

patate douce, écureuil, lueur d'espoir!


en ehkä ole kovinkaan kokenut maailmanmatkaaja, mutta jos jostakin voin puhua kuin asiantuntija, niin matkaan valmistautumisesta. 

lähdemme huomenna syysreissulle etelä-ranskaan, marseilleen, ja minä olen valmistautunut tätä varten jo viikon. enkä nyt puhu maitohappobakteerikuureista tai pyykkäämisestä, vaan henkisestä valmistautumisesta.  maanantaina kävin hankkimassa matkalukemiseksi ranskalaista kirjallisuutta (myönnetään, jätin tällä kertaa alexandredumasit hyllyyn ja mukaan tarttui anna gavaldaa ja gregoire delacourtia...), eilen katsoin lempielokuvani intouchables - ranskalainen, totta kai! instagramissa taas aloin seuraamaan tiliä nimeltä @frenchwords. sieltä feediini päivittyy joka päivä yksi ranskankielinen sana, jonka opettelen. tällä hetkellä osaan sanat bataatti, toivo, retiisi, orava, huivi ja peukalo. tai no, osaan ainakin kirjoittaa ne, lausuminen kun nyt on taas aivan toinen tarina. (matkan jälkeen lupaan kertoa, oliko valtaisasta sanavarastostani apua!) lisäksi spotify-listani täyttyvät lentoja varten takavuosien lempiyhtye phoenixista. 

sama homma toistuu joka kerta. prahan lomalla luin vain milan kunderaa, tukholmaa varten katselen beck-elokuvia. kutsuisin tätä ehkä kulttuuriturismiksi, jota harjoitan normaalin valokuvien ottamisen ja nähtävyyksillä käyskentelyn ohella. 
samalla yritän taistella jenkkiviihteen ylivaltaa vastaan omassa pienessä maailmassani. 

siispä, au revoir! 


http://www.amazon.com/Intouchables-Fran%C3%A7ois-Cluzet/dp/B0087IT8FK <-- kuva täältä


p.s. sekä kirjat että etenkin kyseinen elokuva ovat vahvoja suosituksia! jos joskus itse sairastun vakavasti tai halvaannun, toivon löytäväni ihmisiä, jotka jaksavat olla seurassani kuin Driss!

♪ phoenix -lisztomania

♪ phoenix - too young

maanantai 12. lokakuuta 2015

paras aika vuodesta





juuri tällä hetkellä eletään parasta aikaa vuodesta. ilmanala on kirpeä, kylmyys nipistää nenänpäätä, mutta varpaat eivät vielä jäädy ja yhdet sukkahousut ovat tarpeeksi. pimeys ei ole kokopäiväinen olotila vaan enemmänkin katulamppujen värittämää suloisuutta, joka ottaa syliinsä vähitellen. 

tälle ajalle tuo oman hienoutensa myös se, miten alamme varautua talven varalle - vähän niin kuin kaikki muutkin eläimet. talvivaatteet kaivetaan esille komeroista, autoihin vaihdetaan talvirenkaat, pihat haravoidaan, pyörät viedään talvisuojaan ja puolukat poimitaan metsästä pakastimeen. siinä on jotain niin lohdullista; että luonnon kiertokulku ei pysähdy ja vaatii minuakin jatkamaan eteenpäin, vaikka tuntuu, että olisin jämähtänyt paikoilleni.

ja vaikka tuntuu, että sisällä riehuisi myrsky, niin se kaikki tyyntyy, kun katsoo seurasaaren rannasta lokakuista merta.

(joo, en ehkä itsekään ajatellut kirjoittavani ensimmäistä varsinaista postaustani säästä. mutta minkä voi pieni ihminen tunnoilleen!)





sunnuntai 11. lokakuuta 2015

hei!

tässä sitä nyt ollaan. alkuun muutama sana minusta.

                                                   
                                                musiikinopiskelija



                                               ex-turkulainen


                                               helsinkiläistynyt


                                             haaveilija 
          (ainakin tällaisissa historiallisten rakennusten portaikoissa)


                                    mekkoihminen
                                    henkeen ja vereen.                                            

                   

niin, minä. 20-vuotias tyttö kirjoittamassa ja kuvaamassa ihan vain siksi, että ajattelen paljon. miksi siis en jakaisi näitä - paikoin keskenkasvuisia ja toisiinsa liittymättömiä - ajatuksia kanssanne. ihan vain saadakseni kirjoittaa, yhdistelläkseni kauneimpia sanoja lauseiksi, totuuksiksi. 

minua kiinnostavat tällä hetkellä seuraavat asiat:
kirjat, elokuvat, kaikenlainen musiikki (ihan tosissaan kaikenlainen!), syysmaisemat, matkustelu, politiikka ja maailman tilanne, vaatteet, meikit, kampaukset, juustokakut, lyriikka, ruotsin kieli, metsät, ja ilmeisestikin siis myös 

bloggaus :-)
siispä tervetuloa mukaan!