umpikujassa

ruutuasemakaavalla on puolensa

jos haluat vaihtaa reittiä, voit tehdä sen pidentämättä matkaa

eri kulmista voi saapua samaan päätepisteeseen

mutta välillä tuntuu, että oman pään sisällä ajatukset tekevät samalla tavalla

vaikka kuinka yrittäisi ajatella eri tavalla, löytää uusia näkökulmia, uusia reittejä

ja silti aina päätyy samaan pisteeseen

käytät samoja sointuja, pelkäät samoja asioita

turvaudut samoihin vaatteisiin, teet samat virheet aina uudestaan

kierrät samaa korttelia ympäri ymmärtämättä mitään

mutta kaavan ulkopuolella voit joutua umpikujaan

et pysty kiertämään, et voi enää oikein palatakaan

umpikujassa täytyy keksiä uusi ratkaisu 

eri kulmista päätyä jonnekin aivan muualle

ehkä jopa jonnekin parempaan.

ja kun olet selvinnyt umpikujasta, voit päättää palaatko takaisin ruudukkoon vai oletko 

vapaa

p. s. kuvasaldo viikonlopulta, kun oltiin aivan kujalla ja silti vapaita

tiirikkalalove

ai että miksikö turkuun mennessä kannattaa valita tiirikkala?

niin no, sitä voi sitten miettiä.

vaikken usko, että ketään mietityttää näiden kuvien jälkeen.

anniskelukahvila tiirikkala

vähätori, linnankatu 3, turku

tonight we are y o u n g

tunteekohan kukaan koskaan olevansa valmis?

lähteekö joku epäröimättä kohti isoja päätöksiä?

olenko ainut, 

josta yhä tuntuu, että juurihan olin lapsi?

vaikka harrastin barbieleikkejä vielä nelosluokkaan saakka (joka oli muuten tosi myöhään ja tosi noloa), silti tuntuu, että voisin palata lapsuuteen, koska joskus tuntuu, että se jäi kesken

tai teini-ikään

en koskaan vetänyt teinikännejä yläasteella, sekoilut jäivät aika vähäisiksi

silloin haaveilin vain siitä, kun on kaksikymmentä-jotain ja on poikaystävä

on opiskelut ja on aikuinen (haha! aikuisuus!)

eikö ole epäreilua, että kaiken saa elää vain kerran?

kun auton ikkunasta näkee maisemien viilettävän ohi, niin kuka muka tajuaa siinä hetkessä jäädä ihastelemaan, kuinka hienolta joku näyttää, kun se on ohi sekunnin murto-osassa?

siinä kai se onkin

elämän vaikeus.

university essentials

aloitin yliopistossa

musiikkiyliopistossa tosin, jossa ihan normipäivä on pomppia jäniksenä lattialla tai leikkiä leikkejä lastenmusaprojektin yhteydessä

mutta silti.

olen joka syksy koulutarvikkeista yhtä innoissani (:------DDDDDDD)

tässä tämän vuoden luottojengi, joka kulkee päivittäin laukussa

kalenteri - rifle paper co, papershop (fredrikinkatu 18)

vihko - afroart (tukholma)

penaali - marimekko

kynät - prisma forssa (personal favourite:--D)