keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

oi miten turhia toiveita





ostin uusia meikkejä ja
fiilistelin ihan älyttömästi sitä, miten pyhimys ja paperi t
                 käyttävät suomen kieltä

sen sijaan iisan soundi ei vaan miellyttänyt ruger hauerin uudella levyllä

inspiroiduin siitä, miten kaikkien hyvien tekstien ei tarvitse käsitellä kinder-munia ja tinder-kuvia ja kaivopuistoa ja darraa ja pilkun jälkeisiä jatkoja,
tai jos tarvitseekin niin senkin tarinan voi kertoa rikkaalla kielellä ja uusin ilmaisuin


säveliä on rajoitettu määrä, sointujakin mutta sanoja on tuhansia ja kun ne loppuvat
voin aina keksiä lisää

sanat eivät petä, ne eivät lopu. eivät ehkä tule helposti mutta ne ovat tässä, leijailevat ympärillä.

mun täytyy vain napata ne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti